10v poika. 10 vuotta äitinä.

Varoitus. Tämä postaus sisältää vain ja ainoastaan pohdintaa ja syvällisempiä ajatuksia.
Tai loppukevennyksenä on muutama kuva eilisiltä synttäreiltä.

Huomenna minun rakas poika täyttää 10-vuotta.
Joka vuosi näihin aikoihin sitä rupeaa miettimään ja muistelemaan sitä aikaa, kun ison mahan kanssa odotti, että milloin tulee lähtö synnärille.
Meillä on yksi lapsi, joten kaikki tapahtumat mitä lapsen kasvaessa tapahtuu, on niin ainutlaatuista. Kaikki asiat tapahtuu meillä vain kerran. Vastasyntyneeseen tutustuminen. Sormien ja varpaiden laskeminen. Imetys. Nimen valinta. Ristiäiset. Kävelemään oppiminen. Ensimmäisen kerran äiti-sanan kuuleminen. Päiväkodin aloitus. Eskarin kevätjuhlan esitys. Koulun aloitus. Kaikki.
Jännityksellä odotan ensimmäistä tyttöystävää. Yläasteelle menoa. Jatko-opiskelupaikan valintaa. Ajokorttia. Ammattia. Kaikkea.

Huolta, murhetta. Onnea, iloa. Kasvamista, kärsivällisyyttä. Mutta ennen kaikkea rakkautta.
Niitä on äitiys minun elämääni tuonut.

Kiitos, että saavuit

Sinä saavuit kuin valo huhtikuun,
kaikki muuttui, jäi entinen.
Näen pehmeät kädet ja silmät ja suun.
Olet aarteemme, pikkuinen.

Sinä kotisi tänne luoksemme teit,
sinä aikamme otit ja unemme veit.
Mutta se mitä annat on suurempaa:
näytät mitä on rakastaa.

Sinä saavuit kuin tuima tuulispää.
Minne matka, nyt tiedä en.
Tavoin tuhansin voit meidät yllättää.
Uuteen maailmaan astelen.

Sinä kotisi tänne luoksemme teit,
sinä aikamme otit ja unemme veit,
mutta se mitä annat on suurempaa:
näytät, mitä on rakastaa.

-tuntematon-

Eilen vietettiin synttäreitä sukulaisten voimin tällaisissa tunnelmissa.

Poika koristeli ihan itse ;D

 Kyllä. Me tarvitsemme ehdottomasti isomman pöydän.

Tänään tulee talo täyteen pikkupoikia, kun vuorossa on kaverisynttärit. Illan teema on amerikka, joten pinjata, vaahtokarkit, hodarit ja muut on valmiina.