Pojan huone

A:n huoneessa on sulassa sovussa jalkapallovarusteet ja koulutarvikkeet, tölkkikokoelma ja pleikkaripelit. Huoneessa haisee välillä sukkahiki ja älämölö on melkoista. Mutta ei haittaa. Muutaman vuoden päästä siellä haisee luultavasti sukkahiki ja 2-tahtisen pakokaasu. Tai vaihtoehtoisesti sukkahiki ja mansikka, koska 2-tahtiöljyä löytyy nykyään kuulemma mansikan hajuisenakin. En tiedä kumpi on parempi yhditelmä, hiki ja mansikka, vai hiki ja pakokaasu. Vai peräti hiki, mansikka ja pakokaasu. Hyih!

Tämän huoneen asukas valittiin tällä viikolla koulunsa oppilaskunnan puheenjohtajaksi. Hän on hyvä jalkapallossa. Hän on enää kaksi senttiä lyhyempi kuin minä. Hänellä on loistava huumorintaju, vaikka lähestyvä teini-ikä ravisteleekin välillä ja silloin mökötyttää.

Semmonen huone ja semmonen poika. Ihan ite tehty ♥

Kivaa alkanutta lokakuuta!

SYKSY - ei talvi

Voi luontoäiti! Mitä sinun päässä liikkuu? Nyt on syyskuu ja ruskan pitäisi olla kauneimmillaan. Ei syyskuussa saa sataa lunta ja räntää! Tästä talvesta taitaa tulla ihan jumalattoman pitkä.

Eihän tänään satanut lumi toki maahan jää, mutta kyllä se säikäytti. Pitääkö oikeasti kaivaa jo kalsarit esille?

Onneksi ihmisellä on vapaus valita, että lähteekö vapaapäivänä tarpomaan pihalle loskaan, vai leipooko sisällä porkkanakakkua. Siispä katselin lumisadetta ikkunasta ja leivoin. Kakusta tuli karmean näköinen, eikä makukaan ollut niin hyvä kuin yleensä. Lähiaikoina leipomukset ovat epäonnistuneet enemmän tai vähemmän. Mitä minun jauhopeukalolle on tapahtunut?

Vaikka ulkona on lunta, niin olohuoneen verhoissa pihlaja vielä sentään kukkii. 

Ties miten monetta vuotta!

IHANA maatuska - Sketch Inc

Voihan hitsinpimpulat! Instagram on kyllä paha paikka. Siellä on kuvia ihan kamalan ihanista asioista. 

Yhtenä aikaisena vapaapäivän aamuna makoilin sängyssä katsellen puhelimella instakuvia string-hyllyistä. Yhdestä kuvasta bongasin aivan ihanan mustavalkoisen maatuskan. Siltä seisomalta, eikun siis makuulta, pinkaisin alakertaan tietokoneelle googlettamaan, että mistä ihmeestä saan tilattua itselle tuon ihanaisen esineen. Valmistajan nettikaupasta maatuska oli loppuunmyyty ja meinasin jo vaipua epätoivoon. Mutta onneksi ensimmäisen ei oo -pettymyksen jälkeen kasasin itseni ja päädyin monen mutkan kautta lopulta Herttanen Design -nettikauppaan. Siellä se ihanuus minua odotti. Ja tänään se saapui kotiin. Laitetaan nyt ihan sytämmiä, koska se on niiiiiin ihana  ♥♥♥

Ps. Kuinka monta kertaa voi käyttää sanaa ihana, yhdessä postauksessa, ettei vaikuta ihan kahelilta? 

Nyt on sitten vaikea tehtävä edessä. Mihin laitan ne?

Siellä ne nyt töröttää. Sketch Incin maatuskat.

Mukavata maanantaita! 

Instagram-tili

Minut löytää Instagramista nimellä Maarettuulia. 

Ja samalla tuli paljastettua ihan oikea nimikin täällä blogissa. Kylläpä on jänskää! 

Instassa kuvia kissoista, kodista ja arjen asioista. Ehkä joskus vielä omakin naama.

Penkillä komeilee muuten kirppislöytökattila. Aika herkullisen värinen!

Lupsakkaa lauantaita!

Mökki

Mökkiasia ei ole edennyt vielä kauppoihin asti, mutta meillä on jo lupa sisustaa ja rempata mökkiä meijän näköseksi. Appivanhemmat eivät olleet hankkineet mökille kuin pakolliset tavarat, kuten ruokapöydän ja pari puista sohvaa. Tavallaan sisustaminen on helpompaa nyt, kun edessä on lähes tyhjä mökki. Siellä ei ole mitään turhaa tilpehööriä. Eikä siellä ole mitään tiettyä väriä, jonka mukaan sisustusta pitäisi lähteä viemään eteenpäin.

Ja koska saamme ihan itse päättää, niin täällä on käytetty tunti jos toinenkin, selaillen nettikauppojen tarjontaa. Muutama tilauskin on tehty. Noilla pienillä hankinnoilla mökistä tuli jo paljon viihtyisämpi.

Yllätin itsenikin värivalinnoilla, joita mökille tulee. Koti on musta-valkoinen-punainen, mutta mökki onkin turkoosi-vaaleanpunainen-keltainen. Tilasin Ellokselta villamaton, väriltään turkoosi-valkoinen. Ruokailuryhmän sohva sai istuinosalle pinkin räsymaton ja mustavalkoiset raitatyynyt.
Rupesin myös keräämään mökille Arabian Piilopaikka-kahvikuppeja ja Teeman turkooseja lautasia.

Monta iltapäivää on raivattu pajukkoa ja yksi yökin on keritty mökillä viettää.

 
Vanhan pesukoneen rumpu pääsi uusiokäyttöön, kun mies teki siitä tulisijan.


 Vielä pitäisi löytää joku kiva lipasto. Ja seinähylly. Ja kattokruunu.
Sisäseinien maalaus jää ensi kesään. Ei uskallettu enää tälle syksylle ruveta maalaushommiin, jos maali ei olisi kuivunutkaan kunnolla vilpoisassa ja kosteassa syksysäässä.

Mukavaa torstaita!

Matkamuistoja - Montenegro, Kroatia ja Bosnia Hertsegovina, osa 2

Osa 1 löytyy täältä. 

Tämä loma oli kaikista pisin, eli 17 päivää,  ja kaikista rentouttavin, mitä olemme koskaan tehneet. Me ei suunniteltu etukäteen kuin pari päiväretkeä. Yksi yö oli tarkoitus käydä Budvassa kesken loman, mutta sekin peruttiin pari päivää aikaisemmin, koska ei haluttukaan lähteä oman asunnon rauhasta hälinään ja ihmispaljouteen.

Suurin osa lomasta meni asunnolla (kuvia osa 1). Melkein kaikki päivät meni samalla kaavalla, eli aamupäivä oltiin uima-altaalla, sitten lounasta ja päiväunet, päiväkahvit omalla mahtavalla terassilla ja illalla mentiin syömään Kotorin vanhaankaupunkiin tai tehtiin itse illallista, ihasteltiin auringonlaskua, pelattiin korttia ja luettiin kirjaa.

Joitain reissuja kuitenkin tehtiin, ettei aivan eristäydytty muusta maailmasta.

Pari kertaa käytiin Perastissa. Ensimmäisen kerran aamupäivällä lounaalla ja toinen kerta oli ilta-aikaan. Aamupäivällä siellä oli aivan käsittämättömän paljon ihmisiä. Perastista tehdään veneretkiä lähellä olevalle kirkkosaarelle ja Perastin rantakatu oli aivan täynnä turisteja, jotka olivat menossa tai tulossa saarelta.

Ravintolat olivat täynnä ja palvelua sai odottaa. Mutta koska Perast oli kaunis pieni kaupunki, niin päätettiin mennä käymään siellä uudestaan, mutta iltasella. Silloin siellä sai nauttia maisemista aivan omassa rauhassa ja ravintolassakin oltiin lähes ainoat asiakkaat.

Perast sijaitsee Kotorista 12km Kroatiaan päin. Se on kapea ja pitkä kaupunki, jonka molemmissa päissä on maksulliset parkkialueet. Kylän läpi ei saa ajaa, kuin asukkaat. 

Kotor oli meidän asunnolta noin viiden kilometrin päässä. Kävimme siellä tekemässä aina isommat ruokaostokset ja muutaman kerran kävimme siellä illallisella. Kotorissa pysähtyy päivittäin isoja risteilylaivoja. Jos satamassa oli pari isoa laivaa, niin Kotorin ravintolat oli täynnä amerikkalaisia turisteja. Toisina iltoina, kun laivoja ei ollut satamassa, niin Kotorin vanhan kaupungin kujat olivat tyhjillään ja siellä pystyi seuraamaan paikallisten asukkaiden iltakahvitteluja ja lasten leikkejä. Hoksasin, ettei minulla ole Kotorista juurikaan kuvia, kun en kauppa- tai ravintolareissuille jaksanut ottaa järkkäriä mukaan. Muutaman kuvan kuitenkin löysin. Kotor on paljon viehättävämpi, kuin kuvat kertovat. Se on nähtävä itse.

Yksi ennen reissua suunniteltu päiväreissu tehtiin Lovćen-vuorelle. Sinne pääsee autolla lähes vuorenhuipulle asti. Parkkialueelta on noin 400 porrasta näköalapaikalle. Maisemat olivat hienot, mutta edellisen vuoden Kroatian reissun jälkeen, Lovćen oli vähän pettymys. Kroatian St. Jure -vuorelta oli paljon hienommat näkymät. Näköalapaikalle oli pieni pääsymaksu ja samalla lipulla pääsi tutustumaan johonkin muistomerkkiin. Oikeastaan matka vuorelle oli kiinnostavampi, kuin itse vuori, mutta tulipahan käytyä.

Noiden reissujen lisäksi käytiin tutkimassa lähialueita kauppareissujen yhteydessä. Käytiin mm. Cetinjessä ja Tivatissa. 

Meillä oli tarkoitus viettää loma viimeiseen asti Montenegrossa, mutta kahden viikon loikoilun jälkeen tuli ajatus, että lähdetäänkin jo päivää aikaisemmin Kroatian puolelle, josta on lähtöpäivänä lyhyt matka lentokentälle. Ja koska sääkin oli muuttumassa huonompaan, niin etsimme bookingista asunnon ja ajoimme Kroatiaan, Cavtatiin. Huomattiin matkalla, että päätös oli oikea. Vettä tuli taivaan täydeltä, joten silloin oli juuri oikea aika sanoa Montenegrolle heipat.

Kroatian puolelta löytyy vain pari kuvaa. Ja koko reissullakin tuli kuvattua tosi vähän. Keksityin olennaiseen, eli lomailuun!

Montenegroa suosittelen ihmisille, jotka haluavat nähdä hienoja maisemia ja viettää rauhallista lomaa. Siellä ei ole kaikki asiat vielä aivan länsimaisella tasolla. Mutta jos se ei haittaa, niin antaa mennä! 

Ruoka ei ole mitään gourmeeta, mutta pitsalla, pastalla, salaateilla ja kebabpötkylöillä selviää pari viikkoa oikein hyvin. Leivoksia sieltä ei kannata ostaa. Kaikki jäi syömättä. Eikä Montenegro ole mikään shoppailuparatiisi. Mutta ne maisemat, ne on ihan huikeet! 

Seuraavaan lomaan ja reissuun onkin enää vajaa viisi viikkoa. Silloin otetaan suunnaksi Italia.

Sunnuntain jatkoja ja kivaa alkavaa viikkoa!

 

Vapaapäivä

Paluu blogimaailmaan koki pahan kolauksen, kun tietokone sanoi sopimuksensa irti. Onneksi vain tilapäisesti ja se saatiin huollossa vielä kuntoon. Ja huh helpotusta, että kone antoi pieniä merkkejä tulevasta leviämisestä, niin saimme kaikki kuvat talteen, joita ei oltu vielä siirretty ulkoiselle kovalevylle.

Tietokoneen lisäksi myös pesukone meni vihdoinkin rikki. Äänestä päätellen se veteli viimeisiään kokonaisen vuoden, joten tähän oltiin osattua varautua.

Nyt täytyisi pikaisesti ostaa tilalle hyvä pesukone ja kuivausrumpu, vaikka anopin pesulapalvelu onkin toiminut moitteettomasti ;)

Täällä on normaaliarjen lisäksi keritty viettämään 11v hääpäivää ja ystävän kolmekymppisiä. On käyty appivanhempien mökillä, joka toivottavasti on kohta meidän ikioma. On mittailtu mökkitontin tiluksia ja raivattu pajukkoa, suunniteltu remonttia ja huussin paikkaa.

Tänään vietin ykkösvapaata. Huomenna on töitä. Ja sunnuntain olen taas vapaalla. Puolikas viikonloppuvapaa siis. Tänään olla öllöttelin kotona ja kun mies kotiutui töistä, niin käväistiin kirpparilla katsomassa olisiko mökille löytynyt kattokruunua, jonka haluan maalata taivaansiniseksi tai haalean vaaleanpunaiseksi. Kyllä. Luit ihan oikein :D Yksi aivan ihana koristeellinen ja koukeroinen kattokruunu löytyi, mutta en kyllä maksa 90€ tuunattavasta lampusta. Etsintä siis jatkuu.

Kirpparin vieressä on Isku ja sieltä lähti poistopisteestä mukaan pari kivaa tyynyä. Vitosen kappale. Ei paha! Viime viikolla etsin uuteen kettu-tyynynpäälliseen sisätyynyä, niin siitäkin joutui maksamaan enemmän, kuin noista tyynynpäällisistä, joihin tuli sisätyyny mukaan.

Vapaapäivä <3

Kivaa viikonloppua!

Nojatuoli

Meille oli ilmestynyt tänään minun työpäivän aikana nahkainen tuoli. 

Tuoli on miehen viikonlopputyöpaikalta. Tuolilla on istunut monta monituista pyllyä, enemmän tai vähemmän humalassa. Sille on varmasti kaadettu monet drinksut ja oluet. Ehkä sille on jopa oksennettu. Mutta onneksi se on nahkaa ja sen pystyy pesemään kunnolla. 

Sanoin kerran miehelle, että jos yökerhon kalusteet menee joskus vaihtoon, niin me voimme antaa kodin tuolille, tai parille. Nyt meille tuli ne pari tuolia. Tai toinen on vielä varastossa jemmassa.

Minulla on näihin tuoleihin samalainen suhde kuin sitruunaan. Tai sinappiin. Tykkään, mutta vähän kuitenkin kirpaisee. Passaako ne tänne? Onko väri hyvä?

Nyt se töröttää tuossa niin kauan, kuin olen päättänyt mitä sille_niille, tehdään. Jääkö se_ne tänne, vai lähteekö ne meidän mökille. (Kauppoja ei ole kyllä vieläkään tehty, viitaten edelliseen postaukseen).

 

Vähän muuten hotsittaisi tapetoida tuo tuolien takainen seinä. Mutta meneekö liian sekavaksi, kun aulan musta tekstitapetti näkyy olohuoneeseen noin selvästi?

Lupsakkaa lauantaita!

Mökkihaaveita

Nyt voin vissiin luokitella itseni ihan oikeasti aikuiseksi. Täällä on nimittäin haaveiltu ja suunniteltu kesämökkiä. Aikaisemmin mökkielämä ei ole kauheasti houkutellut, ainakaan ilman mukavuuksia, vaan lomat on mieluummin vietetty ulkomailla. Tämä kesä oli kyllä mökkihaaveilijalle petollinen säiden suhteen. Kyllähän tämmösillä ilmoilla olla öllöttelisi mökilla ja mökin terassilla ja omassa rannassa. Katotaanpa ensi kesänä, miltä säät näyttää. Ja mitä mökki-innostukselle tapahtuu kylmällä ilmalla ja vesisateessa.

 

Alkuperäinen suunnitelma oli ostaa appivanhemmilta metsäpalsta, johon olisi haettu poikkeuslupa mökin rakentamiseen. Noh, pienen budjettilaskun jälkeen tulimme siihen tulokseen, että jos haluamme että mökki on koirankoppia isompi, niin emme rupea rakentamaan uutta. Ja eihän poikkeusluvan saaminen olisi ollut edes varmaa. Haaveiden mökki olisi ollut moderni ja siellä olisi ollut vesi ja sähkö.
 

Mutta rahat ei riitä siihen unelmaan, joten suunnitelma B käyttöön. Ostamme appivanhempien kesämökin. (Mikään ei ole vielä varmaa, eikä kauppoja ole tehty). Mökki on pieni ja vailla yhtään mitään mukavuuksia. Se on aivan päinvastainen, kuin unelmien mökki. Se vaatii uudistamista ja remonttia. Mökin viereen joutuisi rakentamaan saunatuvan, jotta vanhan mökin sauna saataisiin muutettua makuuhuoneeksi.
 

Missä ne on ne kirvesmiehet ja sähkärit ja rakennustaitoiset isät, veljet ja ystävät, kun niitä tarvitsee. Eipä ole ei :D Joten kaikki työmiehet joudutaan palkkaamaan. Ja sitä mukaa, kun budjetti venyy ja paukkuu, niin joudumme vetämään haavelistasta asioita yli. Mutta kun nyt edes saataisiin ensialkuun tehtyä kaupat mökistä ja rakennettua jonkunlainen saunatupa siihen kylkeen.

Vanhan mökin remontti onnistuu varmasti omilla "taidoilla", mutta uuden saunatuvan perustuksiin tarvitaan apua. Ja ehkä mökin pystyttämiseen. Ja sähkötöihin tietysti.

 

Vanhassa mökissä on huimat 27m² +parvi. Saunatuvan kooksi on suunniteltu n. 25m². Mutta saattaapi olla, että saunatupa kutistuu sitä mukaa, kun asia etenee ja saadaan tarkemmat laskelmat kuluista.

 

On siinä mökissä hyvääkin, vaikka alku saattoi vaikuttaa pelkältä nurinalta. Sinne on kotoa alle puolen tunnin matka, joten siellä voi pistäytyä vaikka iltaseltaan saunan lämmityksessä. Se on Oulujärjen rannalla. Tontilla on omaa rantaviivaa 50 metriä ja siitä saa upean, kun raivaa pajukot pois ja kaataa puita. Mökki on appiukon rakentama ja mies on viettänyt siellä lapsuudenkesiä. Ranta on hyvä ja hiekkapohjainen.

Kyllä siitä hyvä tulisi, vaikka työtä se vaatii.

Toiveissa olisi, että mökkikaupat saataisiin tehtyä mahdollisimman pian, niin sitten pääsisi laittamaan mökkiä mieleiseksi. Uuden saunatuvan rakentaminen siirtyy varmastikin ensi kesään.

Vapaat ohi ja iltavuoroon lähtö lähenee.
Mukavaa viikonloppua!


 

Matkamuistoja - Montenegro, Kroatia ja Bosnia Hertsegovina, osa 1

Kesän kohokohta oli 17. päivän reissu Montenegroon, Kroatiaan ja Bosnia Hertsegovinaan.

Reissu oli sopivasti kesäkuun alussa, kun Suomen kesä oli kauneimmillaan. Eli +5 ja satoi räntää.

Reissu oli taas itse räätälöity. Tällä kertaa lentojen aikataulut ja asunnon mukavuus oli tärkeämpää kuin minibudjetti. Haluttiin lomasta rentouttava, helppo ja ripaus luxusta.

Lennot oli Kroatiaan, Dubrovnikiin. Montenegron vuokra-asunto, jossa vietimme lähes koko loman, oli meidän käytössä vasta saapumista seuraavana päivänä, joten ensimmäiseksi yöksi piti keksiä toinen yösija. Ja onneksi näin, koska muuten Trebinje, Bosnia Hertsegovinassa, olisi jäänyt näkemättä. Lomaa suunnitellessa katsoin karttaa ja summassa päätin, että ensimmäisen yön vietämme Trebinjessä. Sinne oli Dubrovnikista alle tunnin ajomatka ja seuraavan päivän kohteeseenkin, Montenegron puolelle, ajoi vain pari tuntia.

Trebinje oli ihana, pieni kaupunki. Ja siellä oli halpaa! Jäätelötötterö jätskikioskista 0,25€, olut ravintolassa 0,80€, kolmen hengen ruokailu juomineen, alku- ja jälkiruokineen maksoi alle 30€.

Trebinjessä vietetyn yön jälkeen ajoimme Kotorinlahdelle Montenegroon. Asuntomme sijaitsi Dobrota-nimisessä kylässä, viiden kilometrin päässä Kotorista. Paikka oli meille ennestään tuttu, kun 2010 kesäkuussa vietimme lomaa samassa rakennuksessa, mutta eri asunnossa.

Tällä kertaa vuokrasimme asunnon Owners Directiltä. Asunto oli mahtava! Ja näkymä koko asunnon levyiseltä terassilta huikea. Asuntoa en voi suositella kuitenkaan aivan pienten lasten kanssa matkaaville, ja liikuntaesteisille ehdoton ei, koska parkkipaikalta asunnon ovelle oli melkein 200 porrasta. Mutta näköala oli kyllä sen arvoinen!

Asunnolta on parinsadan metrin alamäki rantaan, josta löytyy muutama ravintola. Pieni kauppa ja leipomo on myös kävelymatkan päässä. Kesäkuun alussa suurin osa naapuriasunnoista oli vielä tyhjillään ja uima-altaalla oli rauhallista. Toisin on heinä-elokuussa. Silloin uima-altaalla saa kuulemma taistella aurinkotuoleista ja alue on paljon vilkkaampi.

Meillä oli tuuri säiden suhteen. Vain tulo- ja lähtöpäivinä satoi vettä. Muuten koko kaksiviikkoinen oli aurinkoista ja 25-34 lämmintä. Kesäkuu on usein epävakaista ja kun lähdimme juhannusviikon maanantaina, niin seuraaville viidelle päivälle olikin luvattu rankkoja vesisateita.

Siinäpä kuvia Trebinjestä, Montenegron asunnosta ja Dobrotan rantakadusta.

Lisää kuvia mm. Kotorista ja Perastista tulossa toisella kertaa.

Yritän päästä jyvälle, mitä kenellekin blogiystävälle kuuluu. Pikaisella vilkaisulla näytti, että elämään mahtuu niin surua kuin iloakin.

Torstain jatkoa jokaiselle! :)