Nojatuoli

Meille oli ilmestynyt tänään minun työpäivän aikana nahkainen tuoli. 

Tuoli on miehen viikonlopputyöpaikalta. Tuolilla on istunut monta monituista pyllyä, enemmän tai vähemmän humalassa. Sille on varmasti kaadettu monet drinksut ja oluet. Ehkä sille on jopa oksennettu. Mutta onneksi se on nahkaa ja sen pystyy pesemään kunnolla. 

Sanoin kerran miehelle, että jos yökerhon kalusteet menee joskus vaihtoon, niin me voimme antaa kodin tuolille, tai parille. Nyt meille tuli ne pari tuolia. Tai toinen on vielä varastossa jemmassa.

Minulla on näihin tuoleihin samalainen suhde kuin sitruunaan. Tai sinappiin. Tykkään, mutta vähän kuitenkin kirpaisee. Passaako ne tänne? Onko väri hyvä?

Nyt se töröttää tuossa niin kauan, kuin olen päättänyt mitä sille_niille, tehdään. Jääkö se_ne tänne, vai lähteekö ne meidän mökille. (Kauppoja ei ole kyllä vieläkään tehty, viitaten edelliseen postaukseen).

 

Vähän muuten hotsittaisi tapetoida tuo tuolien takainen seinä. Mutta meneekö liian sekavaksi, kun aulan musta tekstitapetti näkyy olohuoneeseen noin selvästi?

Lupsakkaa lauantaita!

Mökkihaaveita

Nyt voin vissiin luokitella itseni ihan oikeasti aikuiseksi. Täällä on nimittäin haaveiltu ja suunniteltu kesämökkiä. Aikaisemmin mökkielämä ei ole kauheasti houkutellut, ainakaan ilman mukavuuksia, vaan lomat on mieluummin vietetty ulkomailla. Tämä kesä oli kyllä mökkihaaveilijalle petollinen säiden suhteen. Kyllähän tämmösillä ilmoilla olla öllöttelisi mökilla ja mökin terassilla ja omassa rannassa. Katotaanpa ensi kesänä, miltä säät näyttää. Ja mitä mökki-innostukselle tapahtuu kylmällä ilmalla ja vesisateessa.

 

Alkuperäinen suunnitelma oli ostaa appivanhemmilta metsäpalsta, johon olisi haettu poikkeuslupa mökin rakentamiseen. Noh, pienen budjettilaskun jälkeen tulimme siihen tulokseen, että jos haluamme että mökki on koirankoppia isompi, niin emme rupea rakentamaan uutta. Ja eihän poikkeusluvan saaminen olisi ollut edes varmaa. Haaveiden mökki olisi ollut moderni ja siellä olisi ollut vesi ja sähkö.
 

Mutta rahat ei riitä siihen unelmaan, joten suunnitelma B käyttöön. Ostamme appivanhempien kesämökin. (Mikään ei ole vielä varmaa, eikä kauppoja ole tehty). Mökki on pieni ja vailla yhtään mitään mukavuuksia. Se on aivan päinvastainen, kuin unelmien mökki. Se vaatii uudistamista ja remonttia. Mökin viereen joutuisi rakentamaan saunatuvan, jotta vanhan mökin sauna saataisiin muutettua makuuhuoneeksi.
 

Missä ne on ne kirvesmiehet ja sähkärit ja rakennustaitoiset isät, veljet ja ystävät, kun niitä tarvitsee. Eipä ole ei :D Joten kaikki työmiehet joudutaan palkkaamaan. Ja sitä mukaa, kun budjetti venyy ja paukkuu, niin joudumme vetämään haavelistasta asioita yli. Mutta kun nyt edes saataisiin ensialkuun tehtyä kaupat mökistä ja rakennettua jonkunlainen saunatupa siihen kylkeen.

Vanhan mökin remontti onnistuu varmasti omilla "taidoilla", mutta uuden saunatuvan perustuksiin tarvitaan apua. Ja ehkä mökin pystyttämiseen. Ja sähkötöihin tietysti.

 

Vanhassa mökissä on huimat 27m² +parvi. Saunatuvan kooksi on suunniteltu n. 25m². Mutta saattaapi olla, että saunatupa kutistuu sitä mukaa, kun asia etenee ja saadaan tarkemmat laskelmat kuluista.

 

On siinä mökissä hyvääkin, vaikka alku saattoi vaikuttaa pelkältä nurinalta. Sinne on kotoa alle puolen tunnin matka, joten siellä voi pistäytyä vaikka iltaseltaan saunan lämmityksessä. Se on Oulujärjen rannalla. Tontilla on omaa rantaviivaa 50 metriä ja siitä saa upean, kun raivaa pajukot pois ja kaataa puita. Mökki on appiukon rakentama ja mies on viettänyt siellä lapsuudenkesiä. Ranta on hyvä ja hiekkapohjainen.

Kyllä siitä hyvä tulisi, vaikka työtä se vaatii.

Toiveissa olisi, että mökkikaupat saataisiin tehtyä mahdollisimman pian, niin sitten pääsisi laittamaan mökkiä mieleiseksi. Uuden saunatuvan rakentaminen siirtyy varmastikin ensi kesään.

Vapaat ohi ja iltavuoroon lähtö lähenee.
Mukavaa viikonloppua!


 

Matkamuistoja - Montenegro, Kroatia ja Bosnia Hertsegovina, osa 1

Kesän kohokohta oli 17. päivän reissu Montenegroon, Kroatiaan ja Bosnia Hertsegovinaan.

Reissu oli sopivasti kesäkuun alussa, kun Suomen kesä oli kauneimmillaan. Eli +5 ja satoi räntää.

Reissu oli taas itse räätälöity. Tällä kertaa lentojen aikataulut ja asunnon mukavuus oli tärkeämpää kuin minibudjetti. Haluttiin lomasta rentouttava, helppo ja ripaus luxusta.

Lennot oli Kroatiaan, Dubrovnikiin. Montenegron vuokra-asunto, jossa vietimme lähes koko loman, oli meidän käytössä vasta saapumista seuraavana päivänä, joten ensimmäiseksi yöksi piti keksiä toinen yösija. Ja onneksi näin, koska muuten Trebinje, Bosnia Hertsegovinassa, olisi jäänyt näkemättä. Lomaa suunnitellessa katsoin karttaa ja summassa päätin, että ensimmäisen yön vietämme Trebinjessä. Sinne oli Dubrovnikista alle tunnin ajomatka ja seuraavan päivän kohteeseenkin, Montenegron puolelle, ajoi vain pari tuntia.

Trebinje oli ihana, pieni kaupunki. Ja siellä oli halpaa! Jäätelötötterö jätskikioskista 0,25€, olut ravintolassa 0,80€, kolmen hengen ruokailu juomineen, alku- ja jälkiruokineen maksoi alle 30€.

Trebinjessä vietetyn yön jälkeen ajoimme Kotorinlahdelle Montenegroon. Asuntomme sijaitsi Dobrota-nimisessä kylässä, viiden kilometrin päässä Kotorista. Paikka oli meille ennestään tuttu, kun 2010 kesäkuussa vietimme lomaa samassa rakennuksessa, mutta eri asunnossa.

Tällä kertaa vuokrasimme asunnon Owners Directiltä. Asunto oli mahtava! Ja näkymä koko asunnon levyiseltä terassilta huikea. Asuntoa en voi suositella kuitenkaan aivan pienten lasten kanssa matkaaville, ja liikuntaesteisille ehdoton ei, koska parkkipaikalta asunnon ovelle oli melkein 200 porrasta. Mutta näköala oli kyllä sen arvoinen!

Asunnolta on parinsadan metrin alamäki rantaan, josta löytyy muutama ravintola. Pieni kauppa ja leipomo on myös kävelymatkan päässä. Kesäkuun alussa suurin osa naapuriasunnoista oli vielä tyhjillään ja uima-altaalla oli rauhallista. Toisin on heinä-elokuussa. Silloin uima-altaalla saa kuulemma taistella aurinkotuoleista ja alue on paljon vilkkaampi.

Meillä oli tuuri säiden suhteen. Vain tulo- ja lähtöpäivinä satoi vettä. Muuten koko kaksiviikkoinen oli aurinkoista ja 25-34 lämmintä. Kesäkuu on usein epävakaista ja kun lähdimme juhannusviikon maanantaina, niin seuraaville viidelle päivälle olikin luvattu rankkoja vesisateita.

Siinäpä kuvia Trebinjestä, Montenegron asunnosta ja Dobrotan rantakadusta.

Lisää kuvia mm. Kotorista ja Perastista tulossa toisella kertaa.

Yritän päästä jyvälle, mitä kenellekin blogiystävälle kuuluu. Pikaisella vilkaisulla näytti, että elämään mahtuu niin surua kuin iloakin.

Torstain jatkoa jokaiselle! :)