Vuosi 2014 alkaa väsyneissä merkeissä. Niin väsyneissä, että melkein itkettää. Tapaninpäivänä alkanut seitsemän päivän työputki loppui eilen ja voimat on ihan finaalissa. Niin paljon kuin minä työstäni pidän, niin kyllä tuollainen työputki, varsinkin pahimpana parhaimpana sesonkiaikana uuvuttaa. Kauheeta haipakkaa, koko ajan kiire, pikainen kahvin hörppäys ja pitämättömiä taukoja. Toisaalta tuollaisen viikon jälkeen on myös hyvä fiilis. Minä onnistuin. Minä jaksoin. Minä osasin. Tein parhaani. Minä olin ihan sikahyvä!
Ja nyt saa hyvillä mielin viettää kolme vapaapäivää. (Paitsi tänään pitää pyörähtää töissä, kun yksi pikku juttu unohtui tehdä).
Tänään oli ihana herätys. Mies oli hoitanut A:n kouluun, kattanut pöydän, keittänyt kahvit, paistanut croissantteja ja laittanut musiikkia soimaan. Mikäs siinä. Olo kuin prinsessalla. Ja aamukahvin jälkeen kaupungille katsastamaan alennusmyyntejä. Ostoslistalla oli farkut. Ne löytyi neljännestä kaupasta, 20 sovituksen ja 37 kirosanan jälkeen. Lisäksi löytyi pari paitaa, joita ei ollut ostoslistalla. Ja vieläpä bilehile-paitoja. Milloinkahan meinaan niitä käyttää.
Voiko servetissä olla enää ihanampaa lausetta?
Vielä on vähän jouluista fiilistä. Mutta täytyy tässä vapaiden aikana siivoilla koristeet pois.
Pitää näköjään kehitellä jotkut kissanristiäiset, niin pääsee ulkoiluttamaan uusia paitoja.
Mukavaa päivää! :)