Karttapallon tarina

Minä olen aina tykännyt karttapalloista. Haaveillut reissuista ja suunnitellut maailmanympärysmatkaa. Poikani on tainnut tulla äitiinsä, koska hänen ansiostaan meillä on ihana, vanha karttapallo.

Poika oli kuusivuotias, kun hän oli eräänä kesäpäivänä mummolassa kylässä. Hän oli kierrellyt lähialueita ja huomannut että yhdessä naapuritalossa on pihakirppis. Sieltä tavaroiden joukosta poika oli bongannut vanhan karttapallon ja tinkinyt hinnan kohdilleen ja juossut mummolaan hakemaan rahaa. Kohta poikani palasi mummolaan karttapallo kainalossa ja niin mahottoman ylpeänä ostoksestaan. Poika maksoi karttapallosta ainoastaan yhden euron! Halvalla lähti.

Karttapallo löysi heti paikkansa ja on koristanut siitä asti kotiamme, olohuoneen lipaston päällä. Saa nähdä haluaako poika karttapallon mukaansa, kun muuttaa aikanaan kotoa. Täytyy siis laittaa toinen karttapallo etsintään, ettei tule tappelua. Ja mielellään tuollainen vanha, jossa on Neuvostoliitto.

Sen lisäksi että karttapallo on kaunis esine, niin se on myös hyödyllinen. Sen avulla on opiskeltu niin maantietoa kuin historiaakin. Niin ja suunniteltu sitä maailmanympärysmatkaa ;)