tiistai 30. heinäkuuta 2013

Kroatian matkakertomus, osa 2

Toinen lomaviikko vietettiin Ciovon saarella, pienessä kylässä nimeltä Slatine. Se on Splitistä 36km päässä ja lentokentälle oli vain 12km. Lento Suomeen lähti aamulla yhdeksän aikaan, joten oli käytännöllistä, että oltiin lähtöpäivänä jo valmiiksi kentän lähellä.

Asuntona oli tämä asunto, Home away:n kautta vuokrattuna. Asunto oli positiivinen yllätys. Sivuston kuvat eivät anna oikeutta asunnolle, vaan se oli paljon parempi kuin odotimme! Onneksi näin päin :)
Lisäksi asunnon omistajarouva oli aivan ihanan herttainen ja siellä tunsi itsensä todella tervetulleeksi.

Asunnossa oli jääkaappi ja pakastelokero, liesi, kahvin- ja vedenkeitin, sekä voileipägrilli.
Lähin ruokakauppa oli 150m päässä.
Lähin leipomo 400m päässä.
Meren rantaan oli 50m, mutta varsinaiselle uimarannalle 500m.
Ravintolat ja rantabaarit 500m.
Vesitaksi, josta yhteydet Trogiriin ja Splitiin 500m.

Näkymä omalta terassilta.






Slatine oli kivan rauhallinen kylä. Siellä oli muutama ravintola ja rantabaari.  Pitkä pikkukiviranta ja pieni satama. Pari leipomoa ja kahvilaa ja pari pientä ruokakauppaa. Jos halusi ruokaostoksille isompaan kauppaan, niin joutui ajamaan muutaman kilometrin. Mutta paikallisista kaupoista sai peruselintarvikkeita. Slatinessa taisin nähdä yhden hotellin, mutta loma-asuntoja siellä oli aika paljon.

Ciovon saarelle pääsee siltaa pitkin, joten lauttaa ei tarvinnut käyttää. Silta kulki tosin Trogirin kaupungin läpi ja Unescon maailmanperintökohteena siellä oli näin sesonkiaikana väkeä ihan pirusti. Ja ruuhkat oli sen mukaiset.

Me käytiin Trogirissa pari kertaa. Jos haluaa katsella kaupunkia rauhassa, niin suosittelen menemään heti aamusta. Trogir oli kaunis kaupunki ja siellä oli ihania sokkeloisia kujia ja paljon tunnelmallisen näköisiä ravintoloita. Siellä oli myös iso satama, jossa oli kamalan kokoisia huvijahteja ja purjeveneitä. Ja ai niin, siellä Trogirin kapeilla, sokkeiloisilla kujilla oli kissoja. Paljon kissoja! Ja arvatkaa kuka oli ihan onnensa kukkuloilla :D
Trogirissa söin muuten reissun yhden parhaista ruoista, käsin tehtyä pastaa artisokkakastikkeella. Nam! Hinnoissa oli turistilisää, mutta pastan sai silti suomalaisten näkökulmasta kohtuuhinnalla ja esim. tuo artisokkapasta maksoi 8€.







Tämä oli viides kerta, kun meillä on vuokra-auto ulkomailla. Ikinä ei ole sattunut mitään, vaikka on nähty ihan hulluja ohituksia vuoristoteillä, peräänajoja ja Bosnia Herzegovinassa nähtiin myös yksi isompi liikenneonnettomuus, joka oli sattunut vain hetkeä aikaisemmin.

Tällä kertaa meille sitten sattuikin pieni härdelli auton kanssa, mutta kerron illan tapahtumat alusta asti, koska kun joku asia menee pieleen, niin kaikki menee pieleen.... :D

Oltiin yhtenä päivänä kaikki vähän kiukkusia ja väsyneitä. Reissuväsymystä pukkasi ja pienissä asunnoissa oleilu ja toisten, aina tiellä olevat, naamat rupesi jo vähän tympimään. Päätettiin kuitenkin lähteä Trogiriin vielä illaksi. Ei ehkä keskusteltu lähdön tarkoitusta tarpeeksi selvästi, koska toiset oli sitä mieltä, että ensin katsellaan ja kierrellään ja sen jälkeen vasta syömään, kun taas toiset oli sitä mieltä, että suoraan syömään ja takaisin asunnolle. Noh, ihan ensiksi ravintolan etsiminen oli työn ja tuskan takana, koska yksi halusi paikallista ruokaa ja oli kauhea nälkä, toinen halusi pitsaa, kolmannella ei oikeastaan ollut edes nälkä ja viimeiselle oli ihan sama kunhan vain päästään syömään. Ravintola saatiin vihdoin valittua, mutta valinta osoittautui kohta reissun paskimmaksi huonoimmaksi.
Heti alkuun huomattiin, että palvelu on hanurista. Tarjoilijan kysyessä tilausta ja meidän vasta tutkiessa listaa, tarjoilija huokaili ja toisti monta kertaa; "Now please. Now, now. Now please." Siis mitä hittoa?! Jos me olemme juuri saaneet ruoka- ja juomalistan käteen, niin kai me saamme lukea listan läpi ennen kuin tiedämme mitä haluamme. Tässä vaiheessa olisi niin tehnyt mieli nousta pöydästä ja vaihtaa ravintolaa, mutta ei kantti kestänyt :D
Tilaus saatiin kuitenkin tehtyä ja seuraavaksi poika ilmoitti, että; "Äiti, kato mikä tuohon tippu!". No sehän oli linnunpaskakakka. Istuimme siis terassilla, jossa ei ollut kattoa ja lintu kakki suoraan pojan syliin :D Onneksi ei sentään lautaselle hetken päästä...
Kakkakepponen saatiin siivottua ja sitten olikin seuraavan äksidentin vuoro. Pojan limpparilasi oli kaatua ja poika sitten vikkelänä yritti ottaa siitä kopin, mutta ei saanutkaan lasista kunnon otetta, vaan huitaisi lasia vahingossa niin, että limpparit oli lopulta minun päällä. Ei siis pelkästään sylissä, vaan kasvoilla, hiuksissa, paidalla ja JOKA paikassa. Sama kuin limpparit olisi heitetty suoraan päin näköä. Minun ilme oli siinä vaiheessa varmasti niin huvittava, että harmittaa kun sitä ei saanut nauhalle ;D Kun hetken päästä tajusin mitä oli tapahtunut, niin sain ihan kamalan nauruhepulin. Ja sitten naurettiin jo koko porukka. Veet silmissä ja ripsarit poskilla nauraa käkätettiin niin, että muut asiakkaat loi jo outoja katseita meidän pöydän suuntaa.

Syönnin jälkeen olikin jo sen verran väsy, että jätskikioskin kautta autolle ja "kotia" kohti. Ei keritty ajaa kuin parisataa metriä, kun tultiin ahtaaseen kohtaan ja  me sitten pysähdyimme ja väistimme vastaantulijaa tien laitaan. Eka auto pääsi helposti ohi, mutta sen perässä tullut autoilija ei huomannutkaa meitä ja meinasi ensin ajaa meidän keulaan pahki (pahki=törmätä, Kaenuun murteella ;D ) Hän kuitenkin kerkesi viime tipassa sen verran väistää, ettei tullut nokkakolaria, mutta heidän auton kylki hankautui meidän auton takapuskuria vasten ja tämä autoilija vaan jatkoi ajamista, eikä meinannut ensin edes pysähtyä paikalle. Mies tööttäsi ja huusi  ja taisi parit ärräpäätkin päästä, kunnes tämä "kolarin" aiheuttaja tajusi pysähtyä.
Kuljettaja tuli meidän auton luo ja kysyi; "Do you think that i made this?" Johon mies tuumasi, että; "I know you made this." Voi jestas... :D
Asia saatiin hoidettua ja vastapuolikin myönsi syyllisyytensä. Lopulta huomattiin, että meidän vuokra-auton muoviseen takapuskuriin tuli vain pieni jälki, kun taas vastapuolen auton kylkeä koristi kivat naarmut koko auton pituudelta.
Meillä oli autossa omavastuun nollaus -vakuutus, joten mitään ongelmia ei autovuokraamon kanssa tullut. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Ja lopulta päästiin asunnolle ja nukkumaan.

Yhtenä päivänä tehtiin päiväretki Krka:n kansallispuistoon. Suosittelen ehdottomasti siellä vierailua, jos sattuu niillä main pyörimään.
Paikka oli ihan mieletön. Ja minähän olisin taivastellut paikkaa vaikka koko päivän, mutta sielläkin oli liikaa ihmisiä ja tukalan kuuma, joten piti laittaa töppöstä toisen eteen vähän rivakammin, kuin olisin halunnut. Pääsylippu n. 13€, joka sisälsi parkkimaksun ja linja-autokyydin parkkialueelta lähelle varsinaista nähtävyyttä.
Parkkipaikan lähistöllä oli ravintola ja vessa.








Viime postauksen kommenteissa toivottiin vähän hintatietoja, joten tässäpä tulee...

- Lentojen hinnat vaihtelee todella paljon ja matkan räätälöintiin kannattaakin käyttää aikaa vertailemalla lentojen hintoja eri päiville ja eri lentoyhtiöiden välillä.  Me lennettiin Norwegianin lennolla ja hinta oli vajaan tonnin/neljä henkilöä (sisältää kolme matkalaukkua a´ 20kg). Lennot oli tällä kertaa kalleimmat, mitä on koskaan jouduttu maksamaan. Kesä- ja elokuulle olisi saanut paljon edullisemmin. Joskus on lennetty Italiaan 90€/hkl meno-paluu ja Lontooseen jopa 45€/hkl meno-paluu.
Kaikilla lentoyhtiöillä lennon hintaan ei kuulu matkalaukku, vaan siitä joutuu maksamaan lisähintaa. Kannattaa olla tarkkana, että muistaa lippuja varatessa maksaa mahdolliset matkalaukkumaksut, ettei kentällä tule ongelmia.
Skyscannerilla voi vertailla monen eri lentoyhtiön lentoja.

- Asuntojen hinnat oli tällä reissulla, viikko 1 Makarskassa 550€/viikko ja viikko 2 Slatinessa 595€/viikko.  Kesäkuussa on yleensä edullisemmat hinnat, kuin heinä- ja elokuussa.
Slatinen asuntoon näytti olevan loppukesän hinnat alennettu ja esim. elokuun viimeinen viikko on vielä vapaana ja hinta vain 399€.
Asuntoihin täytyy yleensä maksaa takuumaksu, jonka saa takaisin lähtiessä. Olettaen että asunto on samassa kunnossa, kuin saavuttaessa :) Tällä reissulla takuumaksut oli n. 100€ molempiin asuntoihin.
Asuntoja vaikkapa täältä.

- Auton vuokra oli 325€/2 viikkoa. Hintaan sisältyy se omavastuun nollaus -vakuutus ja ylimääräinen maksu, kun veimme auton Bosnia Herzegovinaan.
Ja suosittelen usean vuokrauksen kokemuksella eautovuokraamoa. Eilen tehtiin taas yksi autovuokraus syyskuun Tukholman reissua varten tuolta.

Ravintolassa:
Pitsat 5-7€
Pastat 5-8€
Pihvit/Kalat 10-15€
Talonviini 1 litra n. 10€
Limppari 0,3 n. 1,90€
Olut 0,5 3€
Kahvi 0,50-2€

Bensa/Diesel lähes samoissa hinnoissa, kuin Suomessa.

Kaupassa:
Leipä on halpaa
Liha ja juusto edullista
Hedelmät kalliita

Täydennän listaa myöhemmin, jos tulee jotain mieleen.


Sen pituinen se.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Kroatian matkakertomus, osa 1.


Nyt on reissuväsymys voitettu ja arkeen palattu, joten on aika vähän muistella mitä kaikkea sitä tuli tehtyä.
Koska tänne blogiin eksyy Kroatia matkailu -haulla aika paljon lukijoita, niin kerron nyt pidemmän kaavan kautta meidän reissusta, jos vaikka joku saisi jonkun hyödyllisen vinkin omaan reissuunsa :)

Mukana oli siis meidän perheen lisäksi minun pikkusisko.
Ja reissu tehtiin 29.6-13.7.2013

Kerron matkakertomuksen ihan alusta asti, koska sekin oli yhdenlainen kokemus ;D

Lähdettiin matkaan kohti Etelä-Suomea perjantaina 28.6. heti minun töiden jälkeen. Reilun viidensadan kilometrin ajon jälkeen, illalla kymmenen aikaan saavuttiin miehen veljen perheen luo.
Valvottiin melkein puolille öin, kunnes maltettiin lähteä nukkumaan, tai ainakin pötköttämään hetkeksi, kun herätyskello oli soimassa klo. 02.00. Jippii. Mutta eipä keritty nukkua kuin tunti, kunnes herättiin kolinaan ja siihen että miehen veli kävelee taloa ympäri melko rivakasti.
Talonväellä oli ollut laskettuaika saman viikon tiistaina ja vaikka kuinka oltiin aikaisemmin vitsailtu, että synnyttämään lähtöhän on sitten meidän vierailun aikaan, niin ei kyllä oikeasti uskottu, että niin käy. Mutta niin siinä sitten kävi että klo. 01.00 meni lapsivedet ja talonväki lähti synnyttämään! Eihän siinä enää uni tullut, vaan ruvettiin laittamaan tavaroita kasaan ja odoteltiin talonväen toiselle lapselle lapsenvahti paikalle, jotta me reissulaiset voitiin lähteä kohti lentokenttää.
Lentokentällä, ennen koneeseen menoa tuli muuten tekstiviesti, että neljältä syntyi tyttö. Melkoisen nopeeta toimintaa! :D

Sitten hypätäänkin Kroatian Splitiin, jonne saavuttiin lauantaina 29.6. noin yhdeksältä aamulla, Norwegianin lennolla.
Autovuokraamon tiskille jouduttiin jonottamaan melkoisen pitkään, melkein kolme varttia.
Auto kannattaa muuten varata e-autovuokraamon kautta täältä. Sen kautta voi varata lähes minkä autovuokraamon autoja tahansa, mutta paljon edullisemmin kuin suoraan vuokraamoista. Toimii samalla periaatteella kuin Booking hotellihuoneiden varauksessa.
Autoon kannattaa ottaa myös omavastuun nollaus -vakuutus. Se maksaa muutaman kympin, riippuen vuokran pituudesta. Samoin jos on suunnitelmissa viedä auto toiseen maahan tai vaikka lautalle, niin kannattaa varmistaa etukäteen saako niin tehdä, vai pitääkö niistä maksaa lisämaksu. E-autovuokraamolla on suomenkielinen puhelinpalvelu ja sitä kautta on helposti saatu sumplittua aina meille sopiva vaihtoehto. Suosittelen.

Kun oltiin saatu auto, niin lähdettiin ajamaan Makarskaan, noin 70km päähän.
Makarskassa oltiin puolenpäivän aikaan ja aivan rättiväsyneinä. Minä olin ollut valveilla perjantaiaamusta klo. 4.00 asti, eli yli 30 tuntia, lukuunottamatta sitä torkuttua tunnin pätkää miehen veljen luona. Olin suunnitellut, että heti kun päästään perille niin ihan ensimmäiseksi nukutaan pienet päiväunet, mutta jouduttiinkin odottamaan asunnon siivousta pari tuntia, vaikka meille oli kerrottu, että asunto on valmiina heti kun saavutaan. Saapumispäivä oli harmaa ja sateinen, mutta se ei todellakaan haitannut. Eipähän harmittanut nukkua päiväunia, kun vihdoin ja viimein saatiin mennä sisälle asti asuntoon.

Makarskan asunto, Villa Luce
Meidän asunnolta, Villa Luce, oli vajaan kilometrin alamäki keskustaan.
Asunnolta oli 100m lähimpään ruokakauppaan, joka oli iso market.
Noin 400m lähimpään pitseriaan/burgerpaikkaan (lähinnä take away-ruokia).
Vajaa kilometri lähimpään ruokaravintolaan.
Asunnossa oli jääkaappi, liesi ja vedenkeitin. Tilaa oli vähän, mutta hyvin sovittiin neljästään olemaan. Mutta jos olisi pitänyt olla kauemmin kuin viikko, niin olisi saattanut ruveta kiristämään hermoja ;) Uima-allasalue oli kiva, mutta joinain päivinä siellä oli ahdasta ja liikaa ihmisiä.
Villa Lucen työntekijä oli avulias ja ystävällinen, vaikkei englantia oikein puhunutkaan. Hän puhui meille saksaa ja me englantia ja hyvin pärjättiin ja saatiin asiat hoidettua :D
 
Makarskassa oli kävelyreitti niemen ympäri.



Makarska mereltä päin.










Makarskan rantakatu


























Makarskan keskustassa on pitkä rantakatu ja sen varrella on paljon ravintoloita. Ravintoloissa oli lähes pelkästään turisteja asiakkaina. Ruoka oli joissain paikoissa oikein hyvää ja joissain paikoissa vähän vähemmän hyvää, mutta pahaa ruokaa ei onneksi saatu koko reissun aikana. Makarskassa oli joka kulmalla tarjolla loma-asuntoja, mutta hotelleja siellä ei näkynyt juurikaan. Vaikka turismi näkyi kaupungissa selvästi, niin hinnat oli suht kohtuullisia. Kaupungissa oli helppo olla, eikä siellä tyrkytetty mitään ja palvelu oli yleensä ystävällistä.
 
























Ruoka oli useissa ravintoloissa italialaistyyppistä ja aika usein mentiinkin pasta- tai pitsalinjalla.

Pojan lempijuttu eka viikolla.























Yhtenä päiväne tehtiin retki St. Jure -vuorelle, 1762 metrin korkeuteen. Sinne pääsi autolla perille asti, joten ei tarvinnut olla köysiä ja muita kiipeilyvarusteita mukana :D Luonnonpuistoalueelle oli pääsymaksu, muistaakseni noin 10€/henkilö. Tie vuorelle oli 22km pitkä ja sen varrella oli sitä hienommat maisemat mitä korkeammalle kivuttiin. Alueella oli yksi ravintola, jossa ymmärrettävästi turistihinnat, mutta gulassikeiton sai kuudella eurolla.

Aika monta kertaa jouduttiin pakittamaan, kun vastaan tulikin autoja.










Huomaa kuvassa linja-autot ;)






















Serpentiinitietä riitti.
























Toinen päiväreissu tehtiin Mostariin, Bosnia Herzegovinan puolelle. Lähdettiin matkaan aamulla ennen yhdeksää ja "kotiin" saavuttiin illalla kuuden aikaan. Rajanylitys sujui nopeasti ja ongelmitta Metkovicin kaupungin kohdalta, mutta Kroatian puolle olikin tulossa "vähän" enemmän porukkaa, joten takaisin päin tullessa päätettiin etsiä joku rauhallisempi ylityspaikka, ettei jouduta seisomaan rajalla montaa tuntia.

Sota on jättänyt jälkensä.


Mostarin silta











































Mostar oli kaunis ja mielenkiintoisen oloinen paikka. Ja siellä oli edullista.
Turisteja siellä oli liikaa. Ja sinä päivänä kun me oltiin siellä, niin oli aivan liian kuuma. Ja kamalan painostava ilma, kun ukkosta oli ilmassa. Joten kaupunkiin tutustuminen meni vähän tuskaisissa merkeissä. Kunpa olisi kerinnyt jäädä sinne yöksi ja olisi päässyt tutustumaan kaupunkiin illan viiletessä! Seuraavalla kerralla sitten...
Kun lähdettiin ajamaan takaisin Kroatiaan päin, niin lähdettiin kartan ja navigaattorin mukaan ajamaan toiselle rajanylityspaikalle, mutta eipä se ollutkaan niin yksinkertaista kun oltiin ajateltu. Kartassa näkyi tullit ja tarkastusasemat (joista paikalliset pääsee vissiin yli, mutta ulkomaalaiset ei?). Ajettiin ensin vahingossa yhdelle tarkastusasemalle ja siellä työntekijä huitoi ja viittoi meidät ajamaan takaisin. Ei ymmärretty sanaakaan ja mitään ukon huitomisesta, mutta lähdettiin samaan suuntaan mistä tultiinkin. Jonkun aikaa hortoiltiin ja löydettiinkin toinen ylityspaikka, mutta sekään ei ollut oikea tulli. Kolmas kerta toden sanoo ja vihdoinkin löydettiin tulli ja sieltä päästiin mekin rajan yli. Melkein tunti me siellä rajan pinnassa ajeltiin edestakaisin, kun navigaattori ei halunnut tehdä yhteistyötä ja karttakin oli vuosimallia kirves ja miekka...

Kolmas retki tehtiin rannalle, joka bongattiin edellisenä päivänä matkalla Mostariin. Makarskasta etelään päin ajaessa, tien varressa näkyi useita ihania rantoja. Auto vain tienvarteen parkkiin ja siitä pusikon läpi rämpien pääsi aivan ihanille rannoille.
Me saavuttiin rannalle aamulla kymmenen aikaan. Ja pois lähdettiin puoli kahdeltatoista, kun aurinko porotti sinä päivänä niin polttavan kuumasti!
Uimakengät on Kroatin rannoilla ihan ehdottomat, kun merisiilejä on jo rantavedessä!















Minä pääsin eka kertaa kokeilemaan snorklaamista, kylläkin sellaisilla halpisvehkeillä, mutta ihastuin täysin! Kaloja, kasveja, rapuja ja vaikka mitä näkyin niin paljon ja niin selvästi, että ihan kuin olisi uinut akvaariossa.
Seuraavalle reissulle pitää kyllä ostaa kunnon vehkeet, ehkä jopa kahdet tai vaikka jokaiselle omat, niin ei tarvitse tapella kenen vuoro on seuraavana :D



Tässä oli ensimmäinen viikko. Toisen viikon tarinat teen toiseen postaukseen. Kiitos ja anteeksi :D

perjantai 19. heinäkuuta 2013

1,5 vuoden projekti...

Puolitoista vuotta se otti, että sain tauluhyllyn seinälle asti. Olipahan urakka ;D

Aikoinaan keksin, että haluan sohvan yläpuolelle tauluhyllyn. Silloin oli hidasteena tieto, että sohva menee vaihtoon ja ei ollut tiedossa mihin kohtaan uusi sohva sijoitetaan. En halunnut tehdä seinään ylimääräisiä reikiä, joten päätettiin odotella. Sohva tuli ja löysi paikkansa, mutta sitten olin epävarma haluanko mustan vai valkoisen hyllyn. Taas odoteltiin.

Alkuviikosta tehtiin miehen kanssa pikainen pyrähdys Kuopion Ikeassa. Mies pääsi kolmelta töistä ja siitä ajaa hurautettiin vielä Kuopioon ostoksille. Oli tehokasta ajankäyttöä! Matkaa tulee yhteen suuntaan melkein 200km :D Ostoslistalla oli pojan huoneeseen lipasto ja se tauluhylly. Ja löytyi sieltä paljon muutakin kivaa.

Nyt on hylly ostettu ja asennettu. Ja se näyttää siltä kuin olisi aina töröttänyt paikallaan. Tykkään :)



Kuopion Ikean yhteydessä on Matkus-ostoskeskus. Siellä viuhahdeltiin salamannopeudella etsimässä tarpeellista ja tarpeetonta kotiinviemistä.

Iittalan Outlet-myymälästä tein loistavan löydön. Flirt Moi -sarjan ruokailuvälineitä 2€/kpl. En olisi varmaan vilkaissutkaan niihin oikealla hinnalla, mutta tuohon hintaan niitä oli aivan pakko ostaa.
Lusikat ei ollut minun mieleen, joten ostin vain haarukat ja veitset, molempia 6kpl.


Ostosreissulla pojan huoneeseen löytyi myös se lipasto ja jotain pientä sisustushärpäkettä. Niistä lisää myöhemmin.

Onneksi työt ja tienaaminen alkaa ensi viikolla. Nyt saa shoppailut riittää vähäksi aikaa! :D
Mutta ennen ensi viikkoa ja töihin paluuta on luvassa vielä illanistujaiset ystäväpariskunnan kanssa ja nauttimista viimeisistä lomapäivistä.


Matami toivottaa kaikille kivaa viikonloppua!

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Voi juku mikä tapetti!

Eilen pistäydyin K-Raudassa ihan vain huvin vuoksi etsimässä inspiraatiota ja sitähän löytyi! Bongasin nimittäin aivan ihanan tapetin. Näytepala mukana kotiin mallailemaan, mutta vielä ei tapetille sopivaa seinänpätkää löytynyt. Ainoat otolliset vaihtoehdot olisi alakerran vessan vinokatto, eteinen tai portaiden seinusta. Portaiden seinän tapetointi pitäisi kyllä teettää ammattilaisilla. Itse en rupea keikkumaan tikapuiden varassa portaissa!

Jos tekisin nyt keittiöremonttia, niin tämä tapetti olisi varteenotettava vaihtoehto keittiön välitilaan ja siihen lasi päälle. Näen tämän tapetin myös parturi-kampaamojen tai vaateliikkeiden tehosteseinänä. Tai pikkutytön huoneessa. Tai tai tai... :D
 
 Matami halusi myös tehdä oman arvion tapetista. Ja kuten kuvista näkee, niin tapetti oli mieleinen.

Mallipala piti tietysti hyödyntää tauluna. Tai siis se pieni osa joka jäi Matamin testauksesta käyttökelpoiseksi.

Nyt mietintämyssy päähän ja pähkäilemään!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...